Maastamuuttajan satunnaisia havaintoja

"Hei, olen Miia ja olen uusi täällä"

Itseasiassa blogit ovat minulle jo kohtalaisen vanha keksintö, oma blogini on ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta ja omat kotisivut olen omistanut kohta tasan kaksikymmentä vuotta, muodossa tai toisessa. Noh, itse asiaan.

Hei. Olen Miia ja asun ulkomailla. Hoidetaan tämä perusasian toteaminen näin alkuun pois päiväjärjestyksestä, ettei se tule kenellekään yllätyksenä. Ulkomailla, en kuitenkaan Indonesiassa kuten eräs koulutoverini, en Kiinassa, kuten eräs toinen oli aikoinaan, enkä Saksassa tai Yhdysvalloissa, kuten siskoni oli ollessani koulu- ja lukioiässä. Oma tieni on vienyt minut Iso-Britanniaan, Englantiin, East Anglian peltojen keskelle pieneen kylään. Saarivaltion maantietoa tuntemattomille mainittakoon että lähin suuri ja tunnettu kaupunki on Cambridge, ja tämä on Lontoosta noin tunnin junamatkan pohjoiseen päässä.

Päädyin tänne rakkauden perässä. Olen siinä mielessä hyvässä asemassa että erittäin hyvä englannin osaamiseni ja kantaväestöön sulautuva ulkonäköni ei ole tavalliselle tientallaajalle paljastanut että en välttämättä olekaan syntyjäni täältä kotoisin, ja kansalaisuuttakin pääsen hakemaan avioliittoni ansiosta jo parin vuoden kuluttua. Avioliittoni britin kanssa ja EU-kansalaisuuteni antavat minulle oikeuksia, joita kaikille maahanmuuttajille täällä ei suoda. Olen etuoikeutettu maahanmuuttajien joukossa.

On tietenkin asioita, jotka suomalaisena eivät käy ymmärrykseen. Väestörekisteriä ei ole, mikä pakottaa pankit, asianajajat, vaaliviranomaiset ja jokaisen muun tahon joka tarvitsee tietoa asumiseni ja elämiseni tilanteesta vaatimaan passini lisäksi todistusaineeksi kotiosoitteeseeni minun nimelleni postitettua kaasu-, vesi-, sähkö-, lankapuhelin- tai kunnallisverolaskua. Äänestääkseen vaaleissa vaalirekisteriin tulee ilmoittautua erikseen. Vaalien ääntenlaskentatapa ei ole suhteellinen eikä oikeastaan demokraattinenkaan. Taloissa on useimmiten kokolattiamatot ja huonot eristykset, hanasta tuleva vesi on erittäin kalkkipitoista ja ainakin meidän alueella tulee suihkuun erittäin naurettavan matalalla paineella. Kerrostaloasumisen stigma on vielä suomalaistakin korkeampaa, jonka takia alle kolmikymppisetkin ostavat rivitalonpätkiä postimerkin kokoisella takapihalla tai turvautuvat sellaisen vuokraamiseen kämppisten kanssa. Alkoholijuomia (myös vahvoja) voi ostaa vaikkapa huoltoasemalta. Yksityiskoulut ja yliopisto-opinnot ovat kalliita ja kaikki koulut kilpailevat testituloksillaan keskenään. Ammattiliittoihin ei tunnu kuuluvan kukaan ja valtion myöntämät työttömyysetuudet saavat karvat pystyyn.

Toisaalta, posti jaetaan myös lauantaisin ja paketit toimitetaan lähes poikkeuksetta ovelle saakka. Alkoholijuomia voi ostaa huoltoasemien lisäksi ruokakaupasta, lähikaupasta, maatilamyymälästä ja tilata netistä. BBC tuottaa paljon laatudokumentteja, yliopistot tuottavat huipputiedettä, NHSn lääkäriin pääsee nopeasti ja reseptilääkkeet korvataan hyvin. Paikallisia pubeja on paljon, niistä lähes kaikista saa jotain ruokaa ja paikallista olutta ja niitten ilmapiiri on useimmiten suomalaisen juomakulttuurin ravintolakokemuksiin väsyneille henkeäsalpaavan raitis ja kaunis. Nettikaupat toimivat hyvin ja käytännössä etätyötä tekevä voisi tarvittaessa olla kokonaan poistumatta kotoaan jos terveys ei petä. Kasvisruokavaihtoehtoja, kalaa ja eksoottisimpia makukokemuksia tarjolla on vaikka vuoden jokaiselle päivälle. Itäeurooppalaisimpiin makuihin tottuneille kaupoista alkaa jo löytyä rahkaa, suolakurkkuja ja hapankaalia.

Suomen tapaan myös täällä on noussut pintaan kansallismielisyys viime aikoina vielä entistä enemmän. Timo Soinin hengenheimolainen Nigel Farage harjoittaa täällä takinkääntöä ja vastuunpakoilemista ja UKIP yrittää raivokkaasti esiintyä työväenluokan ja 'Eurooppakriitikoiden' vaihtoehtona. Täällä olleet parlamenttivaalit olivat samanlaista retoriikkaa täynnä Suomen vaalien kanssa; isommassa maassa keskustelunaiheet vain olivat isompia (mitä tehdä pohjoisessa sukellusveneissä pidettäville ydinohjuksille, mitä tehdä sosiaali- ja terveyspalveluita hoitavan NHS:n rahapulalle jne). Ja tietysti UKIPin innoittamana täälläkin keskustelut lipesivät aina ja poikkeuksetta käsittelemään myös maahanmuuttoa, niin EUn sisältä kuin ulkoakin.

Seuraavassa blogahduksessa taidan kertoa hieman enemmän siitä, miten päädyin omaan ulkomailla sijaitsevaan vihervasemmistokuplaani hörppimään supermarketista ostettua punaviiniä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat